Joukkolainat

Lightyear tarjoaa valikoiman yritysten ja valtioiden joukkolainoja, joilla käydään kauppaa Nasdaq Baltic -pörsseissä.

Joukkolainat ovat velka-arvopapereita, joita valtiot, yritykset ja muut yhteisöt laskevat liikkeeseen kerätäkseen pääomaa. Joukkolainaan sijoittaminen tarkoittaa käytännössä rahan lainaamista liikkeeseenlaskijalle. Vastineeksi sijoittaja saa säännöllisiä korkomaksuja (kuponkikorkoja) sekä joukkolainan nimellisarvon takaisin eräpäivänä.

Joukkolainojen keskeisiä ominaisuuksia ovat

• Nimellisarvo: summa, joka maksetaan takaisin joukkolainan haltijalle eräpäivänä
• Kuponkikorko: joukkolainan haltijalle yleensä puolivuosittain tai vuosittain maksettava kiinteä korko
• Eräpäivä: päivä, jolloin joukkolainan pääoma maksetaan takaisin
• Tuotto: joukkolainan tuotto, jossa huomioidaan korkomaksut ja hinnanmuutokset
• Luottoriski: riski siitä, ettei liikkeeseenlaskija pysty hoitamaan maksujaan
• Duraatio: joukkolainan hinnan herkkyys korkotason muutoksille

Joukkolainoilla käydään kauppaa ensi- tai jälkimarkkinoilla. Ensimarkkinoilla valtiot tai yritykset laskevat liikkeeseen uusia joukkolainoja suoraan sijoittajille. Jälkimarkkinoilla sijoittajat ostavat ja myyvät niitä keskenään liikkeeseenlaskun jälkeen. Joukkolainojen hinnat voivat nousta nimellisarvon yläpuolelle tai laskea sen alapuolelle. Hintoihin vaikuttavat esimerkiksi korkotaso, liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus ja kysyntä markkinoilla.

Joukkolainan hinta on summa, jonka sijoittaja maksaa ostaessaan sen markkinoilta. Kauppaa voidaan käydä nimellisarvon yläpuolella, nimellisarvoon tai sen alapuolella.

• Kokonaishinta eli likainen hinta: ostajan maksama kokonaishinta sisältää sekä puhtaan hinnan että kertyneen koron. Tämä on todellinen kauppahinta, kun joukkolaina ostetaan koronmaksupäivien välillä.
• Puhdas hinta: joukkolainan noteerattu markkinahinta, joka ei sisällä edellisen koronmaksun jälkeen kertynyttä korkoa. Se kuvaa vain joukkolainan arvoa ilman kertynyttä korkoa.
• Vuosituotto: joukkolainan vuotuinen tuotto, joka perustuu nykyiseen markkinahintaan eikä nimellisarvoon. Se lasketaan jakamalla vuotuinen kuponkikorkomaksu joukkolainan nykyisellä markkinahinnalla. Luku antaa kuvan tämänhetkisestä tuotosta mutta ei huomioi hinnanmuutoksia eikä eräpäivään jäljellä olevaa aikaa.

Joukkolainojen hinnat ja tuotot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin:

• Kun joukkolainan hinta nousee, tuotto laskee. Kiinteiden kuponkikorkomaksujen osuus korkeammasta hinnasta on pienempi.
• Kun joukkolainan hinta laskee, tuotto nousee. Kiinteiden kuponkikorkomaksujen osuus matalammasta hinnasta on suurempi.

Kuponkikorkomaksut ovat säännöllisiä korkomaksuja, jotka joukkolainan liikkeeseenlaskija maksaa sen haltijoille. Ne ovat yleensä kiinteä prosenttiosuus joukkolainan nimellisarvosta. Maksuja suoritetaan säännöllisesti, yleensä puolivuosittain tai vuosittain, eräpäivään asti. Jos joukkolaina myydään ennen eräpäivää, sen hinta voi vaihdella korkotason tai liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden muuttuessa. Kuponkikorkomaksun määrä pysyy kuitenkin samana.

• Kuponkikorko: vuotuinen korko, jonka joukkolainan liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan sen haltijalle. Se ilmoitetaan prosentteina joukkolainan nimellisarvosta. Jos nimellisarvo on esimerkiksi 1 000 euroa ja kuponkikorko 5 %, liikkeeseenlaskija maksaa kuponkikorkoa 50 euroa vuodessa.
• Maksutiheys: kuponkikorko maksetaan yleensä puolivuosittain eli kuuden kuukauden välein, mutta myös vuosittaiset, neljännesvuosittaiset tai kuukausittaiset maksut ovat mahdollisia. Jos vuotuinen korkomaksu on esimerkiksi 50 euroa ja korko maksetaan puolivuosittain, joukkolainan haltija saa 25 euroa kuuden kuukauden välein.
• Erääntyminen: kuponkikorkoa maksetaan joukkolainan eräpäivään asti. Silloin liikkeeseenlaskija maksaa pääoman eli nimellisarvon takaisin joukkolainan haltijalle ja koronmaksu päättyy.

Et menetä kertynyttä korkoa, vaikka myisit joukkolainasi ennen koronmaksupäivää. Näin se toimii:

• Korkoa kertyy päivittäin koronmaksupäivien välillä. Lightyearissa näkyvä joukkolainan kokonaishinta eli likainen hinta sisältää automaattisesti edellisen koronmaksun jälkeen kertyneen koron.
• Jos myyt joukkolainasi ennen seuraavaa koronmaksua, ostajan maksama ja sinun saamasi kauppahinta sisältää edellisen koronmaksun jälkeen kertyneen koron.
• Saat siis edellisen koronmaksun jälkeen kertyneen koron kaupan toteutuessa. Joukkolainan uusi haltija eli ostaja saa koko kuponkikorkomaksun seuraavana sovittuna koronmaksupäivänä.

Esimerkki:

• Omistat joukkolainan, jonka nimellisarvo on 1 000 euroa ja vuosikorko 5 % (kuponkikorkomaksu on 25 euroa puolivuosittain).
• Jos myyt joukkolainan kuuden kuukauden korkojakson puolivälissä, ostaja maksaa sinulle kolmen kuukauden kertyneen koron eli 12,50 euroa.
• Seuraavana koronmaksupäivänä ostaja saa koko 25 euron kuponkikorkomaksun.

Et siis menetä kertynyttä korkoa, kun myyt joukkolainan ennen koronmaksupäivää, sillä ostaja maksaa sen sinulle kauppahinnassa.

Kun joukkolaina erääntyy, sen haltijalle maksetaan takaisin nimellisarvo eli pääoma. Liikkeeseenlaskijan velvollisuus maksaa korkoa eli kuponkikorkoa päättyy, ja joukkolainasopimus katsotaan päättyneeksi. Yleensä tapahtuu seuraavaa:

• Viimeinen korkomaksu: jos joukkolainasta maksetaan korkoa säännöllisesti, haltija saa viimeisen korkomaksun eräpäivänä pääoman takaisinmaksun lisäksi.
• Pääoman (nimellisarvon) takaisinmaksu: liikkeeseenlaskija maksaa haltijalle takaisin joukkolainan nimellisarvon. Jos se on esimerkiksi 1 000 euroa, haltija saa eräpäivänä 1 000 euroa.
• Korkomaksujen päättyminen: kun joukkolaina erääntyy, korkomaksut päättyvät. Haltijalle ei enää kerry korkoa eräpäivän jälkeen.

Muista, että jotkin joukkolainat ovat ennenaikaisesti lunastettavia: liikkeeseenlaskija voi maksaa ne takaisin ennen eräpäivää. Tällöin haltija saa nimellisarvon takaisin odotettua aiemmin. Jos liikkeeseenlaskija laiminlyö maksunsa ennen eräpäivää tai eräpäivänä, haltija ei välttämättä saa koko pääomaa tai viimeistä korkomaksua.

Katso myös: Monimutkaiset instrumentit